Pitkänmatkanpyöräily talvella
Talvipyöräily, etenkin pitkänmatkan on parhaimmillaan todella antoisaa ja pahimmillaan hirveintä kärsimystä mitä voin kuvitella.
Onko parempaa fiilistä, kuin tulla kotiin lämpimään pitkän lenkin jälkeen. Tai mitään hirveämpää tunnetta, kuin olla -15C pakkasessa 70km päästä kotoa, kun alkaa satamaan alijäätynyttä vettä, pikkuhiljaa kastellen koko ukon läpimäräksi?
Talvella pimeys ja erilaiset sääolosuhteet aiheuttavat omat haasteensa pitkänmatkanpyöräilylle, ja kaikki mitä jos tilanteet korostuvat. Kuten, mitä jos -20C pakkasella puhkeaa kumi, pyörä räjähtää atomeiksi 10km lähimmästä asutuksesta, tai sattuu jotain minkä takia ei pysty enää polkemaan tai kävelemään.
Mulla on nyt takana kolme vuotta talvipyöräilyä kaikenlaisissa sääolosuhteissa. Ajoa tulee talvisin ulkona 100-250 tuntia/kuukausi, riippuen minkä verran löytyy motivaatiota polkea trainerilla sisällä, eli oon kerennyt tekemään suurimman osan virheistä jo useempaan kertaan.
Näihin samoihin asioihin löytyy varmaan yhtä monta vastausta kuin talvipyöräilijöitäkin, mutta listaan tässä postauksessa kaikkea itselle mieleen tulevia asioita, jotka ovat toimineet ja mitkä eivät.
Kalusto
Ajan talvella kaikki lenkit kuvassa olevalla alumiinirunkoisella pyörällä, missä sekaisin mekaanista Shimano 105 ja GRX-osasarjaa, 650b kiekot 40-55mm leveillä nastarenkailla. Asun Etelä-Suomessa, jossa kaikki päällystetyt tiet on ison osan talvesta märkää suolan sekaista loskaa, joten käytän talvipyörässä osia, jotka on halpa huoltaa ja korvata uuteen kun suola on tehnyt tehtävänsä.
Niin paljon kuin vihaankin mekaanisia vaihteita ja venyviä vaijereita, niin muutaman kerran sähkövaihteiden (Shimano DI2) hyydyttyä pakkasessa 50km päästä kotoa riitti menettämään luoton sähkövaihteisiin talvella. Pitää tutkia tilannetta uudelleen jos joskus päädyn SRAM-osasarjalliseen pyörään, jossa helpompi vaihtaa akkuja lennossa.
Etelässä tiet on ison osan talvesta möykkystä luistinrataa, joten pyörään vaihtuu yleensä nastarenkaat viimeistään ensimmäisenä plussakelipäivänä lumisateiden jälkeen.
Viime talvena surkeiden Suomityres-renkaiden tilalle vaihtui lähes yhtä huonot Black Ice Icespeed 200, joiden pito jäällä on täysin olematon. Keväällä hommasin myös talvipyörään tubeless-yhteensopivat kiekot, ja tänä talvena olisi tarkoitus testata jotain litkutettuja nastarenkaita.
Kovilla pakkasilla käytän ketjujen voiteluun Rex Arctic tippavahaa. Rex ei kestä yhtään vettä, joten plussakeleillä Rex vaihtuu Effetto Mariposa Flowerpower tippavahaan. Molemmat toistaiseksi toimineet tarpeeksi hyvin omiin tarpeisiin.
Haaveena olisi hommata läskipyörä nykyisen talvipyörän kaveriksi, mutta en ole toistaiseksi saannut perusteltua sen tarvetta itselle 😅
Vaatetus
Vaatetus on todella henkilökohtaista, mutta sen loppuun asti hoetun kerrospukeutumimisen periaatteet on kuitenkin kaikille samat, eli lyhykäisyydessään:
- Aluskerros - tarkoituksena siirtää kosteus pois iholta
- Välikerros - lämmittävä kerros
- Kuorikerros - vettä/tuulta pitävä kerros
- Eristekerros - puetaan vain tarvittaessa, esimerkiksi todella kylmällä tai tauoilla
Vaatetusta helpottaa huomattavasti, jos ei lopeta pyöräilyä kelien huonotessa syksyllä jolloin keho kerkeää pikkuhiljaa tottumaan kylmään.
Mua jaksaa aina ihmetyttää miten vähän vaatetta lopulta tarvii todella kylmilläkin keleillä. Ajan käytännössä samalla vaatetuksella nollakeleistä aina -20C asti.
Teen usein saman virheen, eli puen lähtiessä liikaa vaatetta, jonka takia tulee hiki, ja hien jäähtyessä tulee kylmä. Useasti on myös hankalaa kylmän tullessa tajuta, että on oikeasti hiki ja pitäisi ottaa vaatetta pois eikä lisätä. Eli kannattaa lähteä liikkelle liian vähässä vaatetuksessa, ja vasta 20min ajamisen jälkeen lisätä tarvittaessa vaatetta. Helpommin sanottu kuin tehty!
Toinen virhe on pukea liian tiukasti istuvat vaatteet, jolloin kuorikerroksen väliin ei jää tarpeeksi eristävää ilmaa.
Yläkroppa
Aluskerroksena käytän “teknistä materiaalia”, eli jotain polyesteri/elastaani sekoitusta olevaa pitkähihaista paitaa.
Lämmittävänä kerroksena on hupullinen Polartec-materiaalista tehty Montane Allez Micro Hoodie-paita, mikä on ehkä paras vaate mitä olen ikinä omistanut. Voin syksyisin ajaa se päällä paksumman Castelli Perfetto RoS-ajotakin kanssa märkänä ilman sadetakkia johonkin 5C saakka, ja se toimii tuulta pitävän takin alla lähes -20C asti.
Montanen huppu riittää pitämään pään lämpimänä 5C saakka, jonka jälkeen huppu vaihtuu Löfflerin balaklava-hattuun. Kylmemmillä keleillä laitan Montanen hupun balaklavan päälle, ja ainakaan toistaiseksi ei ole tullut vastaan niin kylmää keliä missä nämä ei riittäisi.
Kylmällä ja tuulisella kelillä teippaan poskipäät ja nenän kinesioteipillä, joka on ainakin tähän asti suojannut naaman paleltumiselta.
Kuorikerroksena on Sportful Aqua Pro-sadetakki riippumatta sataako vai ei.
Eristekerroksena käytän Rapha Explore-kevytuntuvatakkia. Tää on kannossa jokaisella lenkillä varmuuden vuoksi, mutta menee yleensä päälle vasta tauoilla tai todella kylmillä keleillä (alle -25C), tai jos keho ei enää tuota tarpeeksi lämpöä lenkin loppuvaiheessa.
Tää toimii mulla myös turvana mitä jos tilanteisiin. Vielä kylmemmillä keleillä vaihdan takin paksumpaan untuvatakkiin, koska -25C jälkeen takin kanssa on aika kylmä jopa kävellessä.
Alakroppa
Ajan vuoden ympäri samoilla pehmustetuilla pyöräilyhousuilla. Talvella päälle tulee pitkät ilman pehmustetta olevat lämpimät ja vettä hylkivät bibsit.
Pakkaskeleillä lisään pitkien housujen alle Assoksen Winter -lisälahkeet ja -20C paikkeilla lisään paksummat pitkät kalsarit (Polartec).
Mulla tuppaa tulemaan välillä kylmä reisien etuosaan. Mikäli tänä vuonna tulee yhtä kylmiä päiviä kuin viime talvena, niin pitää testata riittäisikö Vaude Moab-sadeshortsit pitämään reidet lämpimänä.
Talvella on kierrossa kolmet eri kengät:
- Shimano XC702 kesäkengät ja lämpimät Spatz Pro Stealth-kenkäsuojat
- Shimano MW501-välikausikengät
- Lake MXZ 304, eli tuttavallisemmin kuukengät
Näistä XC702-kengät on käytössä siihen asti, että tulee tarpeeksi lunta ja alkaa ärsyttämään kaivaa lunta kurasuojien välistä.
MW501-kengät on jalassa suurimman osan talvesta, yleensä plussakeleistä aina -10-15C asti. Kengät on ihan paskat, ja molemmista kengistä repesi kenkien päällä olevat läpät heti ekana talvena, joita on teippailtu ja liimailtu nyt muutama vuosi, mutta luonto ei ole antanut periksi ostaa taas uusia kenkiä. Luultavasti päivittyvät MW702 versioon jossain vaiheessa.
Laket painaa kuin synti ja niillä kestää viikko kuivua, joten ne menee jalkaan vasta siinä vaiheessa kun ei saa enää tarpeeksi sukkaa MW501-kenkien sisälle pitämään jalkoja lämpimänä.
Hanskat
Itsellä ylivoimaisesti eniten haasteita aiheuttaa sormien jäätyminen, ja hanskoissa on myös eniten variaatioita säästä riippuen.
Pakkaskeleillä kannossa on kuvassa näkyvät:
- Chiba merinovillainen alushanska
- Hestra Heli-välirukkanen
- Jotkut vuorelliset vanhat hiihtorukkaset
- Black Diamond-vedenpitävä rukkanen
Hanskoissa sovellan vähän samaa ideaa kuin Pogies. Eli alimpana on ohuemmat hanskat, ja päälle tulee löysät rukkaset, jotka saa tarvittaessa helposti pois kädestä.
Suurimman osan ajasta ajan kuvassa olevilla merino-alushanskoilla ja mustilla hiihtorukkasilla.
Plussakeleille en ole löytänyt vielä hyviä sadehanskoja. Black Diamondit toimisi, mutta niiden ahtaminen hihojen alle toisten hanskojen kanssa on haastavaa.
Nyt käytössä vedenpitävät SealSkinz Bodham-hanskat, mutta ne ovat ihan liian kylmät mun sormille märkänä jos lämpötila on lähellä nollaa.
Vesi ja ruoka
Lämpötilan mennessä pakkasen puolelle kaikki ruokaan ja veteen liittyvät asiat muuttuu huomattavasti haastavammaksi.
Aikaisempina talvina mulla oli käytössä joku halpa kierrekorkillinen termos-pullo, mutta siinä oli korkki aina jäässä ja pullo lähti vaihtoon viime syksynä.
Nykyään käytössä napsautuskorkillinen Thermos Ultralight-termospullo, joka pitää veden sulana ainakin -30C asti, mikä on toistaiseksi kylmin lämpötila missä oon polkenut pidempää matkaa. Napsautuskorkin alla oleva suuaukko jäätyy välillä umpeen jos on pitkään juomatta, ja saattaa joutua tökkimään auki.
Pullo ei ole tarkoitettu juomapullotelineisiin, jonka takia olen teipannut vanhasta makuualustasta täytettä pullon ympärille, ettei pullo pääse tärisemään telineessä.
Ajaessa syön lähinnä keksejä, koska pysyvät syötävinä pakkasella ja saa syötyä paksummat hanskat kädessä.
Sähkölaitteet
Talvipyöräilyn ylivoimaisesti haastavin asia on kaikki sähkölaitteisiin liittyvät asiat. Akkuja ei voi ladata ulkona, ja käyttöaika lyhenee radikaalisti mitä kylmempää on. Tarkoittaa myös, että jokaista kriittistä laitetta, kuten valoja joutuu kantamaan vähintään tuplana, joista toinen on aina takin alla lämpimässä.
Ei myöskään kannata tuudittautua ajatukseen, että “mulla on puhelin millä voin tehdä asian x”, koska itsellä ainakin iPhone vain sammuu ilman varoitusta muutaman minuutin jälkeen jos koittaa käyttää alle -20C lämpötilassa 😅
Tällä hetkellä navigointiin ja ajojen tallenukseen käytän Wahoo Elemnt Roam v2-ajotietokonetta, mikä pysyy päällä 4-5 tuntia -15C lämpötilassa, mutta kylmemmällä simahtaa huomattavasti nopeammin.
Pakkasella Wahoosta akku menee ekan 10-15min aikana suoraan 30-50% hujakoille, ja sen jälkeen laskee hitaammin. Laite taitaa laskea akku% jollain kaavalla, koska akku saattaa “loppua” kesken ajon ja laite sammuttaa itsensä ennen akun loppumista, mutta jos laitteen laittaa taskuun lämpenemään ja käynnistää uudelleen, niin akku on lähes täynnä, ja toimii taas monta tuntia ilman ongelmia.
Mulla on aina varalta kädessä Garmin Fenix 6 Pro-kello ajojen tallentamiseen. Mikäli reitti vaatii navigoimista, niin laitan reitin myös puhelimessa Komoot-sovellukseen, jonka kautta voin tarvittaessa puheohjauksen kautta navigoida jos Wahoo simahtaa pakkasessa.
Sähkölaitteiden toiminta-aikaa voi parantaa pitämällä niitä takin alla lämpimässä. Esimerkiksi ottaa valon pois taskusta vasta kun tarvitsee valoa, tai tunkee ajotietokoneen taskuun aina kun ei tarvitse navigointia.
Etuvaloina mulla on tällä hetkellä Lupine SL Nano AF ja kypärässä varalta Lumonite Compass-otsalamppu.
Lupinesta ei ole vielä kokemusta pakkasella ajosta, mutta Lumonite on kestänyt toistaiseksi kelillä kuin kelillä.
Pari edellistä talvea ajoin Trelock LS 760-etuvalolla, mikä hyytynyt vain kahdesti kumpanakaan talvena, silloinkin vasta monen tunnin jälkeen, kun valo on ensin ollut monta tuntia kylmässä sammuksissa. Valo ei mässäile valaisuteholla, mutta varovainen suositus myös sille.
Takavalona Fenix BC05R v2 ja varalla vanhempi versio samasta valosta. Ei ole hyytynyt kertaakaan vielä pakkasessa.
Reitit
Talvella tulee harrastettua aika paljon kaikkea tyhmäpyöräilyä, mihin kesällä ei riitä motivaatiota. Esimerkiksi Wandrer kilsojen ajoa kaupungeissa tai ruutujen metsästystä jäällä ja soilla.
Reittien teossa haastavin asia on koittaa arvailla onko tiellä talvikunnossapitoa vai ei. Isommat tiet näkee vayla.fi-palvelusta, mutta kaikki muut on ihan arpapeliä.
Mulla on tapana piirtää ihan liian yltiöoptimistia reittejä, eli liian pitkiä olosuhteisiin nähden. Pyrin tästä syystä piirtämään pidemmät ja vähänkään kyseenalaiset reitit julkisen liikenteen varrelle, siten että on tarvittaessa mahdollisuus lyhentää lenkkiä hyppäämällä junaan.
Ei ole onneksi kovin useasti joutunut tilanteeseen, missä olisi pakko mennä junalla, mutta viime talvena oli muutama lenkki missä joutui työntämään pyörää yli kymmenen kilsaa lähimmälle asemalle, koska kovan lumisateen takia ajaminen ei enää onnistunut.